torstai 26. helmikuuta 2015

Miten menee noin niinku omasta mielestä?

Täällä on ollut vähän hiljaista taas, sillä mielialat eivät ole kovinkaan paljoa nousseet viime viikkoisesta. Ei mitään uutta työrintamalla siis.

Ajattelin nyt kuitenkin tehdä katsauksen projektin tämän hetkisestä tilanteesta, sillä se ei loppujen lopuksi ole mikään kovin huono, vaikka ajoittan tuntuukin siltä. Toki korjailtavaa löytyy edelleen, mutta hyvällä tiellä ollaan. Ehkä tämä asioiden konkreettinen listaaminen auttaa tajuamaan sen. Listaan vain asioita, jotka liittyvät omiin toimiini ja ajatusmalleihini sekä niiden muutoksiin. En siis käsittele nyt ulkoisia tekijöitä, kuten ystäviä perhettä ym. Tällä rintamalla on kaikki hyvin.


Mulla suurimmat edistysaskeleet liittyvät ruokaan ja syömiseen, sillä näiden kanssa on ollut eniten ongelmia. On ollut ahmimista, nälän näkemistä, kadonnutta kylläisyydentunnetta, yksitoikkoista syömista jne..

Nykyisin...

tykkään terveellisestä ruoasta makunsa puolesta ja viitsin nähdä pöperöihini hieman vaivaa

Tämä on melko iso juttu. Kyllä jokainen tietää, että parsakaali ja kana uppoaa sen 4 kuukautta, kun dieettiä kestää. Lopussa menee vaikka nenästä kiinnipitäen ja vedellä alas huuhdellen, jos ei muuta. Näin itsekin söin ennen. En jaksanut panostaa eväisiini joten turhan usein lautasella oli paistettuja kanansuikaleita tai jauhelihaa ja paistettuja tai höyrytettyjä kasviksia. Kyllähän ne jonkun aikaa maistuivat, mutta melko pian alkoi tulla korvista. Söin silti. Tuon ansiosta en voi tänä päivänä sietää valmiita wok-vihannessekoituksia. Hyi. Tämä yksitoikkoisuus sitten sai aikaan sen, että koko ajan teki mieli jotain parempaa evästä ja sitä sitten repsahdusten muodossa vedettiinkin. Tämä ei toiminut ainakaan itselleni, sillä haluan nauttia syömisestä. Ruoka on mulle paljon muutakin, kuin polttoainetta. Ennen hyvää ruokaa ajatellessani mielessäni olivat lähinnä hyvä pitsa tai joku ravintola-annos. Ei milloinkaan omat kokkaukseni.

Nykyisin voin ilokseni todeta, että mulle maistuu terveellinen ruoka ihan joka päivä ja jos tarjolla on joku mäkkieväs tai kalakeitto, otan kalakeiton ihan siksi, että se on parempaa, en siksi, että se on terveellisempää. Viitsin nähdä ruokieni eteen vaivaa ja suhtaudun kokkailuun rennolla otteella. Enää ei tarvitse laskea, että annoksesta on löydyttävä 10 grammaa rasvaa ja 20 grammaa proteiinia. Osaan arvioida, että proteiinia on tarpeeksi ja muut tulevat siinä sivussa. Mulle hyvä ruoka ei enää tarkoita epäterveellistä ruokaa. Tää on ihanaa, koska voin nauttia ruoasta joka ikinen päivä.

Terveellistä ja hyvää lohi-pinaatti-currya

syön vain sen verran, että nälkä lähtee, enkä ahmi

Olen päässyt ahminnasta eroon täysin (koputtaa puuta). Aiemmin diettaillessani olin koko ajan nälkäinen ja tämä sitten kostautui. Sain ahmimiskohtauksia ja sotkin nälänsäätelymekanismini aivan täysin. Olin kylläinen vasta silloin, kun vatsani oli fyysisesti aivan täynnä, enkä olisi saanut alas enää palaakaan. Tämän olon koin hyväksi.

Nykyisin huomaan kylläisyyden tunteen helposti. Huomaan, että nyt on jo maha pikkuisen täynnä ja pystyn arvioimaan, että syön vielä pari lusikallista ja sitten riittää. Tälläisen ruokailun jälkeen olo on hyvä ja kylläinen, mutta ei mitenkään tukala. Syön siis nykyisin aina siihen asti, ettei ole enää nälkä, mutta hyvin harvoin sen yli. Nykyisin inhoan sitä tunnetta, kun on syönyt liikaa ja vatsa on aivan ähkyssä. Hyi.

syön säännöllisesti ja monipuolisesti

Ruokailuni ovat pääsääntöisesti säännöllisiä. Pystyn arvioimaan, koska tulee nälkä seuraavan kerran ja pidän huolen, että tällöin on jotain evästä saatavilla. Tätä ei tarvitse enää edes ajatella, vaan se tulee automaattisesti.

Ruokailuni on monipuolista. Syön erilaisia juttuja joka päivä ja pyrin tietoisesti pitämään kaikki ateriat erilaisina, ettei kyllästymistä tapahdu.

harrastan säännöllisesti liikuntaa ja kuuntelen kroppaani

Liikun melko paljon. Kuntosalia, lenkkiä, kahvakuulaa.. Liikunta on monipuolista ja sitä tulee tarpeeksi. Osaan nykyisin kuunnella kroppaani ja pidän lepopäivän, jos siltä tuntuu. En pode tästä huonoa omaa tuntoa. Aiemmin kävin salilla jopa 6 kertaa viikossa ja aina treenasin täysillä. Ei ihme, että uni ei tullut iltaisin ja oli paljon muitakin ylikunnon oireita. Nykyisin treenaan salilla noin 4 kertaa viikossa ja jos joskus tuntuu, että nyt ei suju, en pakota itseäni enkä pode myöskään tästä huonoa omaa tuntoa.

vatsani voi hyvin

Vatsani voi tällä hetkellä hyvin. Ei ole ylimääräisiä turvotteluja tai kipuja. Tämä on melkoinen muutos, sillä olen kärsinyt aiemmin todella paljon erilaisista vatsaongelmista. Luulen, että suurin syy tämän hetkiseen hyvään tilaan on ruokavalion monipuolisuus. Syön kaikkea, mutta pyrin vaihtelemaan aterioita päivittän. Aiemmin saatoin syödä kolme kertaa päivässä purkin rahkaa, mutta en enää. Syön rahkaa silloin tällöin, jos mieli tekee, mutta en todellakaan joka päivä. 

uni on ollut hyvää viime aikoina

Olen nukkunut melko hyvin tuon viimeisen unettomuusjakson (joka jäi onneksi tosi lyhyeksi) jälkeen. Luulen tämän johtuvan nostetusta magnesiumin annostuksesta ja iltojen rahoittamisesta (vaikken kyllä vieläkään saa konetta tai telkkaa kiinni tuntia ennen nukkumaan menoa).

Toki listan toinen puoli sisältää asioita kuten, syön liikaa herkkuja ja juon liian vähän vettä, mutta kyllä noita positiivisia juttuja vaan on enemmän! 



Josko tästä saisi uutta tsemppiä tuleviin päiviin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti